Tekisi mieli kirjoittaa. Mutta pää ei toimi. Ei mitään tietoa, mistä haluaisin kirjoittaa. Pitäis lukea tenttiinkin, mutta tässä mä vaan jumitan ja tuijotan läppärin ruutua enkä ajattele mitään.

Kirjoitin ton ylempänä olevan pätkän aamupäivällä. Enkä edelleenkään ole päässyt irti tästä tunteesta.

Oon taas koko illan selaillut avoimia työpaikkoja. Mun pää ei meinaa enää kestää tämän hetkisen ammattini töitä. Pidän kyllä siitä, mitä teen, mutta en haluaisi pilata sitä vähää jäljellä olevaa intoa työtäni kohtaan sillä, että teen väkisin sitä. Haluan tottakai jollain tavalla sen pitää osana elämääni, mutta miten? Se jää nähtäväksi. Kai noi työstressit sekottaa entisestään ja vie voimat ihan hetkessä.

Pakko taas loppuviikosta ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennä salille ja lähteä lenkille muutaman viikon tauon jälkeen. Se, jos joku, piristää ihan varmasti. Se lähteminen sinne on vaan niin vaikeeta. Pitäis vaan yrittää ajatella sitä tunnetta, mikä sen kunnon treenin jälkeen tulee. Tänään aamulla käytiin Andyn kanssa yli tunnin mittasella lenkillä ennen kun mun piti lähteä iltavuoroon töihin. Nautittiin vaan auringonpaisteesta, joka näyttäytyi hetkellisesti taas tänään. Kyllä mä vaan tarvitsen sitä valoa ja aurinkoa mun päiviin. :)